Retkeily Suomessa

Nauti kotimaan luonnosta - lähde retkelle
Suomi on erinomainen maa luonnossa liikkumiseen. Kiitos jokamiehenoikeuksien, saamme nauttia maamme monipuolisesta luonnosta riippumatta siitä, kuka omistaa alueet. Retkeilijän iloksi on maassamme myös monenlaisia virkistysalueita, joilla ulkoilun ja retkeilyn tarpeet on otettu erityisesti huomioon.


Vaativaa eräretkeilijää houkuttelevat laajat erämaa-alueet, jotka sijaitsevat pohjoisimmassa Lapissa. Myös luonnonsuojelualueilla ja varsinkin kansallispuistoissa voi retkeillä, vaikka niiden tärkein tehtävä onkin säilyttää luonnon erityispiirteitä ja monimuotoisuutta. Viime vuosina on rakennettu paljon retkeilyä helpottavia reittejä ja taukopaikkoja, joista muutamiin pääsee myös pyörätuolilla ja lastenrattailla.

Metsät, virkistysalueet ja erämaat

Tavalliset metsät
Jokaisen suomalaisen lähiympäristössä on metsää. Tavallisissa talousmetsissä voi ulkoilla jokamiehenoikeuden nojalla. Vaikka näillä alueilla kasvatetaan metsää ja korjataan puuta, voi metsissä silti marjastaa, sienestää ja ulkoilla. Talousmetsissä ei yleensä ole retkeilyä helpottavia rakenteita, vaikka niissä voikin olla seudullisia reittejä ja taukopaikkoja. Reittien varsilla saattaa olla käynnissä metsänhoito- ja puunkorjuutöitä.

Virkistysalueet
Virkistysalueita on monenlaisia: lähipuisto, ulkoilupuisto, retkeilyalue, monikäyttöalue, virkistysmetsä tai valtion retkeilyalue. Veneilyn ja vesiretkeilyn tarpeisiin on myös varattu alueita. Yhteistä niille kaikille on, että luonnon virkistyskäyttö on alueiden suunnittelussa tärkeä tekijä. Virkistysalueita käytetään muullakin tavalla: metsätaloutta, metsästystä ja kalastusta virkistyskäytön rinnalla. Virkistysalueita ovat perustaneet niin kunnat, virkistysalueyhdistykset kuin Metsähallituskin.


Valtion retkeilyalueet
Valtion retkeilyalueita on tällä hetkellä seitsemän ja ne ovat Metsähallituksen hoidossa. Retkeilyalueille on rakennettu monipuolista palveluvarustusta: merkittyjä reittejä, telttailualueita, laavuja, luontopolkuja ja usein luontokeskuskin. Liikuntaesteisten tarpeet on otettu huomioon retkeilyalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa.

Yleensä valtion retkeilyalueilla on myös vuokrattavia kämppiä sekä mahdollisuus kalastaa ja metsästää. Retkeilijä voi ostaa luontomatkailuyrittäjien palveluja niin retkeilyalueilla kuin monissa kansallispuistoissakin. Luonnon suojelemiseksi on rajattu luonnontilassa olevia aarniometsäosia. Retkeilyn lisäksi voidaan alueilla harjoittaa myös metsätaloutta tietyissä rajoissa.

Erämaa-alueet
Pohjoisimmassa Lapissa on 12 erämaa-aluetta, joiden tarkoituksena on säilyttää alueiden erämaaluonne, turvata saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen asema sekä monipuolistaa luonnon käyttöä. Erämaa-alueet kattavat lähes 15 000 km:n laajuisen alueen. Ne ovat valtion omistuksessa ja niitä hoitaa Metsähallitus. Metsät pidetään luonnontilassa tai niissä harjoitetaan vain luonnonmukaista metsänhoitoa. Erämaa-alueet pysyvät tiettöminä erämaalain turvin, koska niille ei saa rakentaa pysyviä teitä.


Erämaat tarjoavat ihanteellisen ympäristön niille eräretkeilijöille, jotka haluavat nauttia luonnon rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan törmäämättä muihin retkeilijöihin. Erämaa-alueilla vaellus vaatii retkeilijältä paljon. Riittävät suunnistus- ja retkeilytaidot takaavat sen, että retkeilijä selviytyy maastossa huonoissakin olosuhteissa. Lisäksi varusteiden, ennen kaikkea majoitteen ja makuupussin, tulee olla erämaiden vaativien olosuhteiden mukaiset. Joillakin erämaa-alueilla on harvahko autiotupaverkosto ja merkittyjä reittejä.

Erämaa-alueille lähtevän kannattaa muistaa, että matkapuhelimen kuuluvuus voi olla paikoin huono. Lisäksi avun saanti onnettomuuden sattuessa voi kestää kauan maaston huonosta kulkukelpoisuudesta ja pulaan joutuneen retkeilijän paikannuksen vaikeudesta johtuen.

Luonnonsuojelualueet
Luontoa ei suojella yksin luonnon säästämiseksi, vaan myös ihmisen hyvinvoinnin ja elinmahdollisuuksien turvaamiseksi. Luonnonsuojelualueet auttavat säilyttämään pohjoisen luontomme erityispiirteitä ja monimuotoisuutta. Maahamme on rakennettu monipuolista suojelualueverkostoa eri luontotyyppejä edustavien suojeluohjelmien avulla.

Suurin osa valtion maille perustetuista luonnonsuojelualueista on Metsähallituksen ja pieni osa Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Monen suojelualueen luontoa hoidetaan, vaikkakaan puuntuotantoa tavoittelevaa metsänhoitoa ei sallita. Esimerkiksi soita palautetaan luonnontilaan, lehtokasveille raivataan elintilaa ja perinnemaisemia niitetään, kasketaan ja laidunnetaan.


Liikkuminen luonnonsuojelualueilla on yleensä sallittua ja niin ollen myös marjastus ja sienestys. Joillakin suojelualueilla on liikkumista rajoitettu osittain esimerkiksi lintujen pesinnän aikaan.  Vain luonnonpuistoissa on liikkuminen kielletty muualla kuin merkityillä reiteillä. Kalastamisesta on aluekohtaisia säädöksiä.

 Luonnonsuojelualueista kansallispuistot soveltuvat retkeilyyn parhaiten. Retkeillä voi myös luonnonpuistoissa, joissa on retkeilyreittejä, sekä soidensuojelualueilla ja muilla valtion luonnonsuojelualueilla, joilla on retkeilyn palveluvarustusta.

Monet kuntien tai yksityisten suojelukohteista on perustettu nimenomaan luonnon suojelemiseksi, ei yleisökohteiksi. Alueen rauhoitusmääräyksissä on yleensä sanottu, sallitaanko alueella liikkuminen.

Kansallispuistot
Kansallispuistot ovat valtion omistamia suuria, monipuolisia luonnonsuojelualueita ja kaikille avoimia nähtävyyksiä. Metsähallitus hoitaa kaikkia maamme kansallispuistoja.

Kansallispuistojen ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon oma muutos. Kansallispuistoissa on tyypillistä suomalaista luontoa, mutta ne ovat myös luontomme kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa. Niihin kuuluu kansallismaisemia ja muita huomattavia luonnonnähtävyyksiä.


Luonnonarvoja vaarantamatta ihmisillä on mahdollisuus tutustua kansallispuistoihin. Niissä voi virkistyä ja kokea luonnonrauhaa upeissa maisemissa. Tätä varten puistoissa on retkeilyreittejä ja luontopolkuja, tulentekopaikkoja, telttailualueita sekä muuta retkeilyn palveluvarustusta. Helppo tapa aloittaa retki on tutustua luontokeskukseen, joita on joidenkin puistojen yhteydessä.

Jokaisella puistolla on luonnonsuojelulakiin perustuva käyttäytymisohje eli järjestyssääntö. Järjestyssääntö kumoaa jokamiehenoikeudet. Puistokohtaiseen järjestyssääntöön on hyvä tutustua ennen vierailua alueella.

Yleisiä periaatteita ovat:
• Saat telttailla ja tehdä tulet vain merkityillä telttailualueilla ja tulentekopaikoilla. Suurimmissa Lapin kansallispuistoissa voi olla erämaaosia, joissa telttailu on vapaampaa.
• Saat poimia marjoja ja sieniä.
• Useimmissa kansallispuistoissa voit onkia ja pilkkiä. Joissakin puistoissa myydään viehekalastuslupia. Metsästys on yleensä kielletty.
• Saat liikkua kansallispuiston alueella omin voimin. Kulkuasi helpottavat puistojen retkeilyreitit ja luontopolut. Maastoajoneuvojen käyttö on kielletty. Polkupyöräily on sallittu teillä ja erikseen osoitetuilla reiteillä.
• Kaikenlainen luonnon häiritseminen ja vahingoittaminen on kielletty. 

Luonnonpuistot
Luonnonpuistot on perustettu tieteellisiin tarkoituksiin. Niiden suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat. Luonnonpuistot pidetään luonnontilaisina vertailualoina tutkimuskäyttöön, jotta luonnon omaa muutosta voitaisiin tutkia. Luonnonpuistot on pääosin suljettu yleisöltä.  Joissakin puistoissa saa kuitenkin kulkea merkityillä reiteillä.

Soidensuojelualueet 
Monipuolisen suoluontomme säilyttämiseksi on perustettu soidensuojelualueita. Niillä saa yleensä liikkua jokamiehenoikeuksin, joillakin alueilla liikkumista ja luonnon virkistyskäyttöä on rajoitettu. Joillekin tien läheisyydessä sijaitseville soidensuojelualueille on rakennettu pitkostettuja reittejä tai muuta retkeilyn palveluvarustusta.

Muut valtion luonnonsuojelualueet
Valtion mailla on myös muita luonnonsuojelualueita. Niiden luonne ja suojelutavoitteet vaihtelevat: osaa säilytetään koskemattomana, osaa hoidetaan eri tavoin. Jälkimmäisiin kuuluu tiettyjen luontotyyppien, mm. lehtojen ja vanhojen metsien suojelemiseksi perustettuja alueita. Joillakin alueilla on retkeilyreittejä tai muita palveluita.

Retkeilijän tietolähteet
Uusille alueille ja uusiin kohteisiin suuntautuvien retkien kohdilla on tarpeen selvittää etukäteen retkeilymahdollisuuksien lisäksi niillä olevat palvelut.

Luontoon.fi on kattava ja ajantasainen verkkopalvelu, josta löydät tarkempaa tietoa em. valtion maiden kohteista, autio- ja varaustuvista, tapahtumista ja tuotteista. Tuotteita voi tilata verkon kautta. Kunkin kohteen esittelyssä on mainittu myös siitä saatavilla olevat esitteet, kirjat ja muut julkaisut. Luontoon.fi:ssä on monipuoliset mahdollisuudet hakea itselleen sopivaa retkikohdetta ja palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla kohteilla. Kohteiden verkkosivuosoitteet noudattavat kaavaa www.luontoon.fi/alue; esim.
www.luontoon.fi/lemmenjoki.
 
Luontoon.fi:ssä esitellyistä kohteista on linkit Metsähallituksen Retkikartta.fi-karttapalveluun. Karttapalvelun avulla retkeilijät voivat etsiä retkikohteidensa tarkat kartat reitteineen ja palveluineen. Karttapalvelu on toistaiseksi maksuton.

Valtion mailla olevista kohteista saa monenlaista tietoa Metsähallituksen asiakaspalvelupisteistä, joita on parikymmentä eteläisimmästä Suomesta aina Ivaloon saakka. Suurin osa asiakaspalvelupisteistä on luontokeskuksia, jotka sijaitsevat yleensä kansallispuistojen tai valtion retkeilyalueiden läheisyydessä. Osa asiakaspalvelupisteistä taas sijaitsee kaupungeissa, taajamissa tai matkailukeskuksissa. Asiakaspalvelupisteiden yhteystiedot ja aukioloajat kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-verkkopalvelusta. Voit myös soittaa Metsähallituksen palvelunumeroon 0205 64 120 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen
natureinfo@metsa.fi.

Luontokeskukset ja luontotalot ovat luonnossa liikkujan tietolähteitä monenlaisine retkeilyneuvonta- ja opastuspalveluineen, näyttelyineen, dia- ja videoesityksineen. Luontokeskukseen on mukava pysähtyä levähtämään ja virkistäytymään: niistä saa kahvia ja ruokaakin sekä esitteitä, kirjoja ja karttoja. Lapsille on tarjolla omaa katsottavaa ja tekemistä. Rakennusten suunnittelussa on otettu huomioon liikuntaesteisten tarpeet. Luontokeskuksissa järjestetään monenlaisia tapahtumia, joissa yleisö pääsee osallistumaan kaikenlaiseen mukavaan tekemiseen. Muista palvelupisteistä saa tietoa retkeilystä kansallispuistoissa, retkeilyalueilla ja muilla luonnossa liikkumiseen sopivilla alueilla. Lisäksi niissä on tarjolla monenlaisia esitteitä , kirjoja ja karttoja.  Niistä voit hankkia myös erilaisia lupia ja palveluita.

Monilla luonnonsuojelualueilla on myös luontotupia, joista saa tietoa sen alueen luonnosta ja palveluista. Luontotuvat ovat yleensä avoinna vain kesäisin.

Luontoon.fi-verkkopalvelun ja Metsähallituksen palvelupisteiden lisäksi retkeilijällä on käytettävissä muitakin tietolähteitä. Niitä ovat esimerkiksi kunnantoimistot ja kuntien matkailutoimistot, joilla on esitteitä ja karttoja alueiltaan. Muita hyviä tietolähteitä ovat kuntien ja matkailuyritysten verkkosivut. Useimpien kuntien osoite noudattaa kaavaa www.kunta.fi, josta löytyvät matkailusivut sekä kunnan alueella toimivien matkailuyritysten yhteystiedot. Alueelliset matkailuorganisaatiot julkaisevat alueistaan talvi- ja kesäkausien alussa laajoja esittelykokonaisuuksia.

Metsähallitus – jokamiehen retkeilypalveluja
Luontoretkeily on vapaata lähes kaikkialla maassamme, mutta monipuolisimmat retkeilijän palvelut löytyvät Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämiltä retkeily- ja luonnonsuojelualueilta. Usein näiden alueiden palvelutarjontaa täydentävät vielä yksityisten yrittäjien tarjoamat maksulliset luontomatkailupalvelut. Metsähallitus on rakentanut retkeilypalveluja hoitamilleen valtion maille, joita on pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta etelässäkin on pienempiä alueita. Retkeilyreitit, luontopolut, pitkospuut, tulentekopaikat, laavut ja autiotuvat ja muut rakenteet helpottavat luonnossa liikkumista, mutta myös suojelevat luontoa kulumiselta.

Lisätietoa osoitteista
www.luontoon.fi ja www.metsa.fi.

Artikkeli: Metsähallitus,
www.metsa.fi.
Kuvat: RF Limited

Copyright © Luonnossa -palvelu. All rights reserved.

 



Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin